Virtual assistants in customer interface

This thesis covers use of virtual assistants from a user organization’s perspective, exploring challenges and opportunities related to introducing virtual assistants to an organization’s customer interface. Research related to virtual assistants is spread over many distinct fields of research spanning several decades. However, widespread use of virtual assistants in organizations customer interface is a relatively new and constantly evolving phenomenon. Scientific research is lacking when it comes to current use of virtual assistants and user organization’s considerations related to it. A qualitative, semi-systematic literature review method is used to analyse progression of research related to virtual assistants, aiming to identify major trends. Several fields of research that cover virtual assistants from different perspectives are explored, focusing primarily on Human-Computer Interaction and Natural Language Processing. Additionally, a case study of a Finnish insurance company’s use of virtual assistants supports the literature review and helps understand the user organization’s perspective. This thesis describes how key technologies have progressed, gives insight on current issues that affect organizations and points out opportunities related to virtual assistants in the future. Interviews related to the case study give a limited understanding as to what challenges are currently at the forefront when it comes to using this new technology in the insurance industry. The case study and literature review clearly point out that use of virtual assistants is hindered my various practical challenges. Some practical challenges related to making a virtual assistant useful for an organization seem to be industry-specific, for example issues related to giving advice about insurance products. Other challenges are more general, for example unreliability of customer feedback. Different customer segments have different attitudes towards interacting with virtual assistants, from positive to negative, making the technology a clearly polarizing issue. However, customers in general seem to be becoming more accepting towards the technology in the long term. More research is needed to understand future potential of virtual assistants in customer interactions and customer relationship management.Tämä tutkielma tutkii virtuaaliassistenttien käyttöä käyttäjäorganisaation perspektiivistä, antaen käsityksen mitä haasteita ja mahdollisuuksia liittyy virtuaaliassistenttien käyttöönottoon organisaation asiakasrajapinnassa. Virtuaaliassistentteihin liittyvä tutkimus jakautuu monien eri tutkimusalojen alaisuuteen ja useiden vuosikymmenien ajalle. Laajamittainen virtuaaliassistenttien käyttö asiakasrajapinnassa on kuitenkin verrattain uusi ja jatkuvasti kehittyvä ilmiö. Tieteellinen tutkimus joka liittyy virtuaaliassistenttien nykyiseen käyttöön ja käyttäjäorganisaation huomioon otetaviin asioihin on puutteellista. Tämä tutkielma käyttää kvalitatiivista, puolisystemaattista kirjallisuusanalyysimetodia tutkiakseen virtuaaliassistentteihin liittyviä kehityskulkuja, tarkoituksena tunnistaa merkittäviä trendejä. Tutkimus kattaa useita tutkimusaloja jotka käsittelevät virtuaaliassistentteja eri näkökulmista, keskittyen pääasiassa Human-Computer Interaction- sekä Natural Language Processing -tutkimusaloihin. Lisäksi tutkielmassa on tapaustutkimus suomalaisen vakuutusyhtiön virtuaaliassistenttien käytöstä, joka tukee kirjallisuusanalyysiä ja auttaa ymmärtämään käyttäjäorganisaation perspektiiviä. Tutkielma kuvailee kuinka keskeiset teknologiat ovat kehittyneet, auttaa ymmärtämään tämänhetkisiä ongelmia jotka koskettavat organisaatioita sekä esittelee virtuaaliassistentteihin liittyviä mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Tapaustutkimukseen liittyvät haastattelut antavat rajoitetun kuvan kyseisen uuden teknologian käyttöön liittyvistä haasteista vakuutusalalla. Tapaustutkimus ja kirjallisuusanalyysi osoittavat että virtuaaliassistenttien käyttöönottoon liittyy erilaisia käytännön haasteita. Jotkut haasteet vaikuttavat olevan toimialakohtaisia, liittyen esimerkiksi vakuutustuotteita koskeviin neuvoihin. Toiset haasteet taas ovat yleisempiä, liittyen esimerkiksi asiakaspalautteen epäluotettavuuteen. Eri asiakassegmenteillä on erilaisia asenteita virtuaaliassistentteja kohtaan, vaihdellen positiivisesta negatiiviseen, joten kyseinen teknologia on selvästi polarisoiva aihe. Pitkällä aikavälillä asiakkaiden asenteet teknologiaa kohtaan vaikuttavat kuitenkin muuttuvan hyväksyvämpään suuntaan. Lisää tutkimusta tarvitaan jotta voidaan ymmärtää virtuaaliassistenttien tulevaisuuden potentiaalia asiakaskohtaamisissa ja asiakkuudenhallinnassa

Liikunnan integrointi osana akateemisten oppiaineiden opetusta luokanopettajien ja aineenopettajien kokemana

Tiivistelmä. Fyysisen aktiivisuuden suositukset täyttyvät heikosti peruskouluikäisten lasten ja nuorten keskuudessa. Päivittäisen liikunnan määrä jää alle suositusten mukaisen määrän. Istumista ja muuta paikallaanoloa kertyy runsaasti. Lisäksi ruutuaikaa on selvästi yli suositusten lasten ja nuorten arjessa. Koulupäivän aikaisen fyysisen aktiivisuuden määrään on pyritty vaikuttamaan muun muassa Liikkuva koulu -ohjelman avulla. Alakouluista vuonna 2010 liikkeelle lähtenyt ohjelma on saanut aikaan lupaavia tuloksia alakouluissa. Yläkoulun puolella liikunnallisen toimintakulttuurin luominen on ollut hitaampaa. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tarkastella luokan- ja aineenopettajien kokemusten ja käsitysten avulla syitä miksi näin on. Tutkimusjoukko koostui luokanopettajista (n=9) ja aineenopettajista (n=9). Tutkimusaineisto koostui kuudesta kestoltaan noin 20 minuuttisesta pienryhmäkeskustelusta. Näiden pienryhmä-keskusteluiden aiheena oli liikunnan integrointi osaksi akateemisten oppiaineiden opetusta. Tämän laadullisen tapaustutkimuksen menetelmin toteutetun tutkielman aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkielman tulosten mukaan merkittävimmät eroavaisuudet opettajaryhmien välillä liittyivät opetukseen integroituun liikunnan toteuttamiseen liittyvien tekijöiden osalta välituntiliikunnan vaikutusten ulottumiseen myös oppitunneille. Välituntiliikunnalla oli vaikutusta liikunnan hyödyntämiseen oppimisprosessin eri vaiheissa ja toiminnallisuuden ajoittamiseen oppitunneilla. Lisäksi eroja oli vastuukysymyksissä. Oppimisen suhteen aineenopettajat kokivat liikuntaa hyödyntävien oppituntien suunnittelutyön työlääksi. Heidän mielestään opettajien yhteistä suunnitteluaikaa oli liian vähän. Oppimisympäristöillä oli tulosten mukaan suuri vaikutus liikunnan integroinnille osaksi opetusta. Koulun fyysisillä oppimisympäristöillä oli vaikutusta siihen, miten liikuntaa ja liikettä voidaan hyödyntää osana koulun arkea. Sosiaalisten oppimisympäristöjen kohdalla korostuivat oppilaiden väliset sosiaaliset suhteet, opettajan oppilaan- ja ryhmäntuntemus sekä oppilaiden vertaisoppiminen. Johtopäätöksenä voidaan todeta liikunnan integroimisen akateemisten oppiaineiden opetuksessa olevan vahvempaa alakoulussa. Suunnitteluajan lisääminen, koulutuksen järjestäminen ja toimintaa koordinoivan opettajan nimeäminen kouluille voivat edistää liikunnan hyödyntämistä oppimisen tukena ja kuroa toimintakulttuurieroa pienemmäksi ala- ja yläkoulujen välillä. Opetukseen integroidun liikunnan avulla pystyttiin myös huomioimaan tehokkaasti erilaiset oppijat

Anchoring Belonging Through Material Practices in Participatory Arts-Based Research

How do people understand belonging and what kinds of stances toward belonging do they take? What kind of knowledge or ways of knowing (EISNER, 2008) does artistic practice yield about belonging? We ask these questions in this article, which is based on the research project Crossing Borders, in which we used participatory arts-based methods to study belonging. We invited participants to explore the notion of belonging in three parallel workshops drawing on different art forms, film, writing and visual arts. The goal of the workshops was for each participant to produce an artwork that deals with belonging.In the article, we identify four stances that the participants expressed toward the concept of belonging and explore the ways in which their ideas were manifested in the artworks. We analyze the workshop discussions, the participants' interviews and the artworks, and demonstrate on both the conceptual and material level that artistic practice can provide extremely nuanced and situated knowledge, or ways of knowing, about belonging. We argue that the artworks anchor the ever-shifting stances into material forms and expressions. Artistic practice is thus one way of defining and contextualizing the fluid concept of belonging.Was wird unter Zugehörigkeit verstanden und welche Standpunkte finden sich hierzu? Welches Wissen und welche Wissensarten (EISNER 2008) erbringen künstlerische Praktiken? In unserem Beitrag beschäftigen wir uns mit diesen Fragen ausgehend von dem Projekt "Crossing Borders", in dem wir partizipative kunstbasierte Verfahren zur Erforschung von Zugehörigkeit nutzten. Wir luden Teilnehmer*innen ein, ihr Verständnis von Zugehörigkeit in drei parallelen Workshops zu explorieren entlang unterschiedlicher Zugangsweisen (Film, Schreiben, Bilder/Zeichnungen). Ziel war, dass für jede*n in jedem Workshop ein künstlerisches Produkt entstehen sollte, das von Zugehörigkeit handelte. Hiervon ausgehend haben wir vier mögliche Standpunkte mit Blick auf das Konzept der Zugehörigkeit eruiert und untersucht, in welcher Weise diese einen Ausdruck in den künstlerischen Produkten der Teilnehmenden fanden. Zusätzlich fassen wir die Ergebnisse aus den Workshop-Diskussionen und aus Einzelinterviews zusammen und zeigen konzeptuell und an Materialien, dass aus künstlerische Praktiken sehr feines und situiertes Wissen über Zugehörigkeit resultieren kann, und dass wechselnde Standpunkte hierzu in materiellen Ausdrucksformen verankert werden können. So können kunstbasierte Verfahren helfen, das fluide Konzept von Zugehörigkeit zu bestimmen und zu kontextualisieren

Human essential hypertension : no significant association of polygenic risk scores with antihypertensive drug responses

Polygenic risk scores (PRSs) for essential hypertension, calculated from>900 genomic loci, were recently found to explain a significant fraction of hypertension heritability and complications. To investigate whether variation of hypertension PRS also captures variation of antihypertensive drug responsiveness, we calculated two different PRSs for both systolic and diastolic blood pressure: one based on the top 793 independent hypertension-associated single nucleotide polymorphisms and another based on over 1 million genome-wide variants. Using our pharmacogenomic GENRES study comprising four different antihypertensive monotherapies (n similar to 200 for all drugs), we identified a weak, but (after Bonferroni correction) statistically nonsignificant association of higher genome-wide PRSs with weaker response to a diuretic. In addition, we noticed a correlation between high genome-wide PRS and electrocardiographic left ventricular hypertrophy. Finally, using data of the Finnish arm of the LIFE study (n=346), we found that PRSs for systolic blood pressure were slightly higher in patients with drug-resistant hypertension than in those with drug-controlled hypertension (p=0.03, not significant after Bonferroni correction). In conclusion, our results indicate that patients with elevated hypertension PRSs may be predisposed to difficult-to-control hypertension and complications thereof. No general association between a high PRS and less efficient drug responsiveness was noticed.Peer reviewe

Effectiveness of the Chest Strap Electrocardiogram to Detect Atrial Fibrillation

Atrial fibrillation (AF) is a significant cause of cardioembolic strokes. AF is often symptomless and intermittent, making its detection challenging. The aim of this study was to assess the possibility to use a chest strap (Suunto Movesense) to detect AF both by cardiologists and automated algorithms. A single channel electrocardiogram (ECG) from a chest strap of 220 patients (107 AF and 111 sinus rhythm SR with 2 inconclusive rhythms) were analyzed by 2 cardiologists (Doc1 and Doc2) and 2 different algorithms (COSEn and AFE-vidence). A 3-lead Holter served as the gold standard ECG for rhythm analysis. Both cardiologists evaluated the quality of the chest strap ECG to be superior to the quality of the Holter ECG; pPeer reviewe

Spontaneous preterm delivery is reflected in both early neonatal and maternal gut microbiota

AbstractBackgroundAberrant gut microbiota composition in preterm neonates is linked to adverse health consequences. Little is known about the impact of perinatal factors or maternal gut microbiota on initial preterm gut colonization.MethodsFecal samples were collected from 55 preterm neonates (ResultsPreterm neonates exhibited significantly lower gut microbiota alpha diversity and distinct beta diversity clustering compared to term neonates. Spontaneous preterm birth was associated with distinct initial gut microbiota beta diversity as compared to iatrogenic delivery. Gestational age or delivery mode had no impact on the preterm gut microbiota composition. The cause of preterm delivery was also reflected in the maternal gut microbiota composition. The contribution of maternal gut microbiota to initial preterm gut colonization was more pronounced after spontaneous delivery than iatrogenic delivery and not dependent on delivery mode.ConclusionsThe initial preterm gut microbiota is distinct from term microbiota. Spontaneous preterm birth is reflected in the early neonatal and maternal gut microbiota. Transmission of gut microbes from mother to neonate is determined by spontaneous preterm delivery, but not by mode of birth.ImpactThe initial gut microbiota in preterm neonates is distinct from those born full term. Spontaneous preterm birth is associated with changes in the gut microbiota composition of both preterm neonates and their mothers. The contribution of the maternal gut microbiota to initial neonatal gut colonization was more pronounced after spontaneous preterm delivery as compared to iatrogenic preterm delivery and not dependent on delivery mode.Our study provides new evidence regarding the early gut colonization patterns in preterm infants.Altered preterm gut microbiota has been linked to adverse health consequences and may provide a target for early intervention.</p

Preterm infant meconium microbiota transplant induces growth failure, inflammatory activation, and metabolic disturbances in germ-free mice

Preterm birth may result in adverse health outcomes. Very preterm infants typically exhibit postnatal growth restriction, metabolic disturbances, and exaggerated inflammatory responses. We investigated the differences in the meconium microbiota composition between very preterm (37 weeks) human neonates by 16S rRNA gene sequencing. Human meconium microbiota transplants to germ-free mice were conducted to investigate whether the meconium microbiota is causally related to the preterm infant phenotype in an experimental model. Our results indicate that very preterm birth is associated with a distinct meconium microbiota composition. Fecal microbiota transplant of very preterm infant meconium results in impaired growth, altered intestinal immune function, and metabolic parameters as compared to term infant meconium transplants in germ-free mice. This finding suggests that measures aiming to minimize the long-term adverse consequences of very preterm birth should be commenced during pregnancy or directly after birth.</p

Characterising the loss-of-function impact of 5' untranslated region variants in 15,708 individuals

Upstream open reading frames (uORFs) are tissue-specific cis-regulators of protein translation. Isolated reports have shown that variants that create or disrupt uORFs can cause disease. Here, in a systematic genome-wide study using 15,708 whole genome sequences, we show that variants that create new upstream start codons, and variants disrupting stop sites of existing uORFs, are under strong negative selection. This selection signal is significantly stronger for variants arising upstream of genes intolerant to loss-of-function variants. Furthermore, variants creating uORFs that overlap the coding sequence show signals of selection equivalent to coding missense variants. Finally, we identify specific genes where modification of uORFs likely represents an important disease mechanism, and report a novel uORF frameshift variant upstream of NF2 in neurofibromatosis. Our results highlight uORF-perturbing variants as an under-recognised functional class that contribute to penetrant human disease, and demonstrate the power of large-scale population sequencing data in studying non-coding variant classes. Upstream open reading frames (uORFs), located in 5' untranslated regions, are regulators of downstream protein translation. Here, Whiffin et al. use the genomes of 15,708 individuals in the Genome Aggregation Database (gnomAD) to systematically assess the deleteriousness of variants creating or disrupting uORFs.Peer reviewe

High Risk Population Isolate Reveals Low Frequency Variants Predisposing to Intracranial Aneurysms

Peer reviewe

LIIKEHALLINTAKYKYÄ KUNTOSALILTA? : Kuuden viikon säännöllisen ja ohjatun kuntosaliharjoittelun vaikutus keski-ikäisten liikehallintakykyyn

Opinnäytetyömme tavoitteena oli kerätä tietoa kuntosaliharjoittelun vaikutuksista keski-ikäisten liikehallintakykyyn. Tarkoituksena oli, että toimeksiantaja voi hyödyntää tietoa mahdollisesta kuntosaliharjoittelun vaikutuksesta liikehallintakyvyn paranemiseen ja kehittää sen avulla omaa toimintaansa. Tarkoituksena oli myös tuottaa fysioterapia-alalle uutta tietoa kuntosaliharjoittelun vaikutuksesta liikehallintakykyyn. Työn tekemisen myötä syvensimme omaa tietämystämme liikehallintakyvystä ja voimme hyödyntää saamaamme tietoa tulevaisuuden työelämässä. Opinnäytetyössämme pyrimme vastaamaan kysymykseen: ”Millainen vaikutus kuuden viikon säännöllisellä ja ohjatulla kuntosaliharjoittelulla on keski-ikäisten liikehallintakykyyn?” Tutkimusmenetelmänä oli määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimus. Tutkimuksemme toteutettiin kuuden viikon harjoittelujaksona keväällä 2015. Tutkimuksessa käytettiin mittareina UKK-instituutin liikkumisen ja terveyskunnon testauksen turvallisuuden ja sopivuuden arviointi -kyselylomaketta ja terveyskuntotestistön liikehallintakyvyn testiosiota. Tutkimusjoukko koostui viidestä 48–58-vuotiaasta keski-ikäisestä, jotka eivät olleet aiemmin käyneet säännöllisesti kuntosalilla. Tutkimustulosten perusteella dynaaminen tasapaino kehittyi kuntosaliharjoittelujakson jälkeen selvästi. Muilta osin kuntosaliharjoittelu paransi liikehallintakykyä vähän tai ei lainkaan. Tutkimusjoukon pienen koon vuoksi tuloksia ei voida yleistää mutta tutkimustuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa keski-ikäisten liikehallintakykyä kehittävää fysioterapiaa.The aim of this thesis was to gather information about the effects of a six-week instructed strength training to adult’s motor ability. The purpose was that commissioner can use information about effects of strength training for motor ability and can develop their own action. The researchers’ purpose was to broaden their own knowledge about motor ability, so that it could be used in the future in their field of expertize. Furthermore, the purpose was to produce new information for the field of physiotherapy. The main research question of the thesis is: “How does a six-week instructed strength training affect adults’ motor ability?” The study was conducted as a quantitative research, and it was implemented during a six-week training period in the spring of 2015. The tools used for information collection were the UKK Institute questionnaire about medical conditional and the motor ability test. The research group consisted of five adults aged 48-58 who had not previously practised strength training. The results show that dynamic balance was developed after strength training. The six-week strength training effect other parts of the tests a little or not at all. Due to the limited research group the results cannot be generalized, nevertheless they might be useful when designing physiotherapy that improves motor ability with adults